Ruotsissa suosittu kirjailija-toimittaja Alex Schulman kirjoitti reilu kymmenen vuotta sitten isästään ja isäsuhteestaan kirjan, joka nyt on saatu suomeksi. Isä, alkujaan suomalainen Allan Schulman muutti Ruotsiin sotien jälkeen ja teki näkyvää uraa Ruotsin televisiossa ja radiossa. Oli naimisissa pari kertaa ja Alex on yksi jälkimmäisestä, paljon nuoremman vaimon kanssa eletystä avioliitosta syntynyttä poikakolmikkoa.
Kirja on Alexin täyttä autofiktiota. Muistoja isästä ja oman pään sisäisiä tuntemuksia, joita poika käy läpi -suorastaan vatvoo ja velloo – läpi kirjan. Leikkisä pienten poikien vanha isä, ajoittain hyvin äkkipikainen. Pelaamista perheen kesämökillä, kiistoja pikkuasioista, vähän myös takautumia isän tv-uraan hauskoine sattumuksineen.
Kirjan nimi tulee isälle rakkaasta Tove Janssonin syyslaulusta, joka lauletaan hautajaisissa ja jota kuunnellessa Alex pelkää, saako pidettyä itsensä kasassa. Kirjan kannessa kerrotaan isän suomalaistaustan olevan pojalle tärkeä; kirjassa ei Jansson-tekstin ohella kuitenkaan ole kuin pari mainintaa Suomesta. Harmi, sitä puolta olisi lukenut enemmänkin. Sitä paitsi tuntuu, että Syyslaulusta olisi voinut napata jonkun osuvammankin värssyn tämän kirjan nimeksi; en oikein päässyt selville mihin kiirehtimiseen nimi erityisesti viittasi.
Mitähän vielä? Nopeasti luettu ja kivoja tunnelmakuvia. Painovirheitä aika paljon. Ei mitään suurta maailmankirjallisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti