perjantai 21. toukokuuta 2021

Antti Heikkinen: Einari

Viimeinkin kirja tosi legendasta, Ponssen perustaja Einari Vidgrenistä. Mutta kannatti tätä odottaakin. Savolainen kirjailija Antti Heikkinen on osannut mennä niin hyvin kirjan sankarin sisään, että kirjaa lukiessa on kuin Einarin kyydissä istuisi. Rehevää, maanläheistä kerrontaa - mutta ovatpahan lähtöasetelmatkin kirjalle olleet aivan poikkeukselliset.

Kirja kuvaa Einarin matkaa pikkupojasta nuoruuden savotoille ja ensimmäisten koneiden hankintaan. Jatkuvaa pyrkimystä parempaan ja hullun työtahti. Ensimmäiset Ponsse-koneet, yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen - onhan tämä aika ihmetarina. Samalla kun firma kasvaa, niin  mennään täyttä faarttia konehommissa, ralliautossa, hevoskisoissa. Ollaan aika rehvakkaakin. Kirja on tavallaan savolainen versio Antti Tuurin pohjalaisveljessarjoista; ainoa vaan että tässä tapauksessa kohde on ihka aito ja todellinen.

Kirjan teki tietysti todellisemmaksi sekin, että tapasin aikanaan Einarin muutaman kerran. Siksi oli elävää lukea miehen menoa Vieremän kylillä ja Savon savotoilla. Maukkaita kohtia on paljon, kuten tämä, kun urakoitsijauransa alkutaipaleella Einari lähestyi täydellä traktorilastilla sahalaitosta ja heitti ison mäen päällä vaihteen vapaalle. Mutta mäen alla on kauppa-auto pysähtyneenä, vastaan tulee henkilöauto, eikä jarruttaan pysty. Onneksi vastaantulija älysi painaa kaasua ja alta pois. Kauppa-auton tiukan ohituksen jälkeen Einari oli naurahtanut ja tokaisi: "Suatto siinä olla Pulmu-sokerin ostaja ihmeissään. Lie luullut, että hävittäjä helläytti ohitse." Vaan iskihän se sitten säikähdys Einariinkin jälkeenpäin.

Ponssen kasvaessa elämää eletään Vieremän Mäkelässä eli Einarin kotona; samalla tulee seurattua savolaisen maaseutukylän murrosta 50- ja 60-luvuilla television tulosta maaltapaon ensi merkkeihin asti. Einarin vanhemmat muistuttavat aikakausien muutoksista. Isä Jooseppi on kirjassa oma maukas sivuhahmonsa; en muista milloin olen niin nauranut kuin Joosepin viimeistä hirven salakaatoa seuratessa!

Vahva lukusuositus! Ja pisteenä iin päälle kehut mainiosta kirjan kannesta: Kirjan nimi on älytty asemoida Ponssen logon mukaisesti, konepajan kuuteen keltaiseen laattaan isolla kirjaimet: E I N A R I  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti