Kirjastoni suomalais-ugrilainen osasto sai jouluna erinomaisen lisän, kun joulupukki toi virolaisen arkeologian professori Walter Langin käänteentekevän uutuuden "Homo Fennicus - Itämerensuomalaisten etnohistoria".
Käsitys suomalaisten alkuperästä - geeneistä, kulttuurista, kielestä - on vaihdellut paljon ajan mittaan. Ja tulee vaihtelemaan. Väliin olemme tulleet mongoli-leima mukanamme Volgan mutkan takaa, väliin ollaan heimoveljiemme kanssa asutettu puolta Eurooppaa.
DNA-tekniikka on viime aikoina tuonut paljon uutta etnohistorian tutkimiseen. Vaikka arkeologia, antropologia ja kielitiede kulkevat omia polkujaan, voi yhdellä tieteenalalla tehdyt innovaatiot sysätä toisella alallakin kehitystä ja tulkintoja eteenpäin.
Virolaisproffa Walter Lang on nyt käännättänyt ja uudistanut parin vuoden takaisen vironkielisen teoksen suomeksi ja, kuten takakansi lupaa, tarjolla on käänteentekeviä näkemyksiä. Ilmeisesti verraten kiistattomiakin eli mennään nyt tällä totuudella sitten eteenpäin ainakin jonkun aikaa.
Yhden alkukodin sijaan Lang johdattaa lukijan näkemykseen, jossa itämerensuomalaisuudella onkin monia koteja ja syntysijoja. Ja vielä yllättävämpää; itämerensuomalaisten kielten erkaantuminen toisistaan on hyvin tuore ilmiö: vielä viikinkiajan alussa Itämeren rannoilla puhuttiin samaa kieltä ja joskus 1100 vuotta sitten (pohjois-)viron kieli ja liivi alkoivat erkaantua suomesta, josta taas karjalan ja vepsän kielet läksivät omille teilleen joskus 1000-luvun alussa. Eihän siitä ollut kuin tovi kun Agricola tuli sitten kuvioihin!
Toisaalta kirja antaa piut paut myyttiselle alkuperäiselle kansakäsitykselle. Viikinkiajan kantasuomalainen ei olisi ymmärtänyt juuri mitään pronssikautisen varhaiskantasuomalaisen puheesta - emmekä toisaalta mekään ymmärtäisi mitään tuon viikinkiajan itämerensuomalaisen puheesta. Yllättävää sinänsä, eihän siitä ole kuin reilu tuhat vuotta aikaa.
Ja jos ei ole tämä meidän nykysuomemme tämän vanhempi ilmiö, niin vertailukohteena rannikkomme suomenruotsalainen kulttuuri tuntuu siihen verrattuna oikeastaan yhtä alkuperäiseltä.
Ollapa siinä sitten etnonationalisti, kun mikään ei ole alkuperäistä. Jälkensä ovat itämerensuomalaisiin jättäneet niin baltit, germaanit kuin slaavit - ja toki niin ovat "meikäläisetkin" tehneet muihin kieliin ja kulttuureihin. Kielitiede todistaa tämän selvästi, samoin kuin kansan keskuudessa suuren suosion saanut sukututkimus ja etenkin sen dna-tietoja soveltava haara: ihminen kantaa geeneissään kaikuja ympäri maailmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti