Murrekirjailija Heli Laaksonen tekee vahvaa jälkeä. Ei ole helppo menestyä tuolla saralla, etenkin noinkin persoonallisen murteen kuin Turun/Rauman puolen murteen kanssa. Mutta tyylillä Laaksonen sen tekee.
Lähtisiks föli? on riemukas kirja. Lyhyitä kirjoitelmia eri aiheista, sellaista avoimella mielellä, hiukan lapsenomaisestikin kirjoitettua verbaalista ilosanomaa, josta tulee hyvälle mielelle. Maailmanmenon ihmettelyä hiukan maalaisromanttisesta näkökulmasta. Turhien kotkotusten kuten navigaattoreiden päivittelyä:
"Ei! Ne o ihmisvihollisen keksinnöi, vihoviimessi elämäst etäännyttäji, laitostumisen ensaskelei. Käännetä ratti sokiast sin, mihe joku koneääni korva juures käske. Mää en simmost besserwisseri viäressäni sulata!"
Mutta toisaalta: "Katulampu juokseva, moottor hyrrä, lämmitin hönki kirjoitusrauha!" Ei Laaksonen missään muinaisuudessa silti ole.
"Kaik alka alust ko Aatami luamine" -että tuosta laulavasta murteesta tulee hyvälle mielelle! Toki meikäläistä auttaa se, että murre on kohtuututtua. Silti kirjaa pitää lukea hitaasti, ei kovin montaa juttua peräputkeen. Murteen lukeminen on vähän työlästä!
Mitenkähän vaikkapa savolaiselle tuo lyhyt takova varsinaissuomalaisuus aukeaa, esimerkiksi "Mitä mää tiärän Raumast ja Porist" -jutussa:
"Vähemin tunnettu o muinaismuistoalue Sammallahrenmäki, vaik see o Unescon mailmanperintökohre. Postkortkuvast kivilatomuste vaikuttavuus ei paista. Vast ko vaelta sin Kirkonlaattiaks nimettyje iki-rakennelmie ääre itte, iha ällisty. Mikä voima o nämä kaik raahannu! Mitä siintel kivenkantaja miäles? Mihe hän pyrkis? (Mihe mää itte pyrin?) Mitä o kivie al? Ruppeisko nykypäivän joku tämmöst tekemä? Mitä julkisivulautakuntaki sanois? Mitä sanois tuki- ja liikuntaelinyhdistys?"
Laaksosella on Greenpeacestakin pari nasevaa sanontaa: "Kävi Kriinpiissit: lopputulos ei ol se mikä meinattii, mut puhet synty!"
Riemukas kirja! Pitää hommata myös äänilevynä, kuunneltunahan tämä on aidompaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti