Toinen Ulitskaja heti perään, nyt 750-sivuinen Neuvostoliiton enemmän tai vähemmän toisinajattelijoiden kohtaloita kuvaava järkäle.
Taidanpa tykästyä tähän Ulitskajaan. Teksti on venäläisen
runsasta, rehevää, konstailematonta. Jokseenkin päinvastaista kuin
toisten pitämieni sanataiturien, Juha Seppälän tai Christoph Heinin
lauserakenteet. Molemmista pidän. Rajansa
rönsyilylläkin, sitä on paikoin UIitskajan tekstissä liikaa, mutta ei pahasti.
Mutta Ulitskajan kirjassa on elämän makua: tätä
oli toisinajattelijana oleminen, tällä tavalla kiellettyjä kirjoituksia
tuotiin länteen, näin muserrettiin jotkut, näin kestivät toiset.
Kirja rakentuu kolmen koulupojan Iljan, Mihan ja Sanjan ja toisaalla kolmen tytön Oljan, Tamaran ja Galjan taipaleisiin1950-luvun alusta 1990-luvun alkuun. Osittain heidän polkunsa risteävät, Iljan ja Oljan osalta parisuhteeseen saakka. Pojat saavat kirjallista oppia ja sivistystä valovoimaisen opettajan kuljettaessa heitä pitkin Moskovan kirjallis-kulttuurisia kohteita; ehkä siellä, runojen rivien väleihin kytkeytyvien toisten maailmojen myötä heistä kasvaa dissidenttejä, Iljasta oikein iso tekijä Solzhenitsynin kiellettyjen kirjojen ja Saharovin maailmaan. Alkeellisin keinoin tuotetaan kiellettyä kirjallisuutta ja lehtiä, niitä salakuljetetaan, rahaa liikkuu vainotuille; samaan aikaan eletään tavallisenoloista venäläiselämää, rakastetaan, juhlitaan ja pelätään.
Joku emigroituu Israeliin, joku solmii valeavioliiton jenkin kanssa, joku pakenee itsemurhaan ja toinen sairauteen. Kolmen vuoden kakku on vielä lyhyt. Julmista asioista kirja kertoo, mutta silti sydämellisesti. Ulitskaja ei kauhistele, siksi kirjaa on hyvin helppo lukea ja muutamaa KGB-nilkkiä lukuunottamatta hahmoihin ihan ihastuu. Kaveruuden henki leijuu tekstin yllä, vaikka seuraavassa lauseessa brutaali kotietsintä kohtaakin jotakuta heistä.
Ulitskaja kirjoittaa rohkeasti ja asiaa parantaa se, että hän on myös Putinin Venäjällä pitänyt kriittistä ääntä.
Medeia oli hieno kirja, mutta oli tämäkin! Pitää vissiin lukea vielä lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti