Innostuin Laurenin Venäjää ja venäläisyyttä käsittelevästä kirjasta Hulluja nuo venäläiset, samoin kuin hänen jutuistaan Höblässä. Ja ajattelin, että tämännimisen kirjan sisältä löytyy taas itse elettyä taustoitusta tuon mystisen itänaapurimme ymmärtämiseen.
Mutta ei kirja ihan sellainen ollut, enempi poikamiestyttömäistä raportointia miesasioista; vajaa parikymmentä ei yhtään/vähän/paljon/täysihastusta, iltaistumisia Moskovan ja Hesankin ravintoloissa. Vähän tyttöjen kesken -juttuja tai päiväkirjamaista vatvomista ja tuntemusten syväanalysointia. Sinänsä sujuvaa, ja no, ehkä mielenkiintoistakin.
No, oli kirjassa Moskovaa ja Venäjääkin, vaikkakin yllättävän vähän. Venäläisnaisten ja -miesten suhteista on kyllä kiinnostavaa lukea, miehet ovat meikäläisin silmin sovinisteja ja naiset altavastaajia; tosin on itsestäänselvyys, että miehet aina tarjoavat ja tuovat naisille lahjoja. Vaikka ei edes seurusteltaisi. Kertoohan tuo parisuhdesosiologia koko yhteiskunnastakin.
Ja kertoi kirja kyllä jonkun verran Laurenin reportterielämästä. Tuollaista on olla ulkomaankirjeenvaihtaja, tuollaisia ominaisuuksia se vaatii. Hyvä tyyppi toimittajaksi tuntuu kyllä olevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti