Alex Schulman: Polta nämä kirjeet

Suhtauduin hieman varauksella tähän toiseen Schulmaniini; ilmeisesti luvassa autofiktiota oikein viimmesen päälle. Aiemmin lukemani Kiirehdi rakkain vaikutti nopeasti kirjoitetulta ja helposti syntyneeltä. Vaan tämä Polta nämä kirjeet onkin sitävastoin rakenteeltaan vivahteikkaampi, eikä missään nimessä näytä siltä, että teksti olisi hetkessä suollettu kansien väliin. 

Tuloksena on taitavasti, jopa dekkarimaisesti koottu kirja, joka piti lukea yhteen putkeen loppuun asti.

Kirjan keskushahmoja ovat Axel Schulmanin isovanhemmat, kirjailija Sven Stolpe ja kääntäjä Karin Stolpe. Tämä täys mulqvistiksi osoittautuva Sven on kulttuurielämän iso hahmo, kuin myös kirjassa keskeisessä osassa oleva toinen kulttuurialan patriarkka Olof Lagercrantz.

Kirja on hyvin rakennettu: Väliin käydään kolmiodraamaa kesällä 1932, välillä pikku-Axel on kesällä 1988 isovanhemmillaan ja kuulee, kokee asioita joita ei pikkupojan korviin ole tarkoitettu. Välillä taas Axel aikuisena käy läpi umpikujia omassa suvussaan ja päässään. Asioita ilmenee pikku hiljaa, aste asteelta tulee lisävalaistusta. Lataus on sanalla sanottuna vahva koko ajan.

Sisältöä voisi tässä analysoida vaikka kuinka pitkään, mutta enpä taida… sillä kirjan vahva puoli on juuri tuo erinomaisesti otteessaan pitävä jännite!